Sellanen on hyvä neulojan aviomies

Mulla on synttärit tänään, ja kattokaa mitä sain mieheltä lahjaksi :)

Aidot ja ehdat Succaplokit! Okoko, mies kysyi mitä mä haluaisin synttärilahjaksi, ja sanoin että tollaset, missä ois saksanpaimenkoiran kuva. Niin se sitten tilas :) Tuli tuettua suomalaista yrittäjyyttä, kierrätysmateriaalien käyttöä, ja sukkahullulla on nyvvihdoinkin sitten välineet esitellä valmiita tuotoksia asiallisesti. On mulla hyvä mies <3 Tietysti tää on vähän sama kun jos mä ostaisin jotain tietokonejuttuja sille, eli lahjan käyttötarkoituksesta ei mitään tajua, mutta toinen saa jotain, mistä sille tulee hyvä mieli.

Kuvassa on kumpikin päällekkäin. Ripustin noi keittiön seinälle, kun oli sopiva ruuvi, ja kyllähän noi tavallaan sisustuselementistä menee.

Hier ai äm ögen

Tässä menee kohta maine neulojana, joka ei koskaan bloggaa. Mutta sain äitiltä lainaan käsin veivattavan langankerintämasiinan ja olen ihan fiiliksissä! Lankakakut on nättejä, ja nättiyttä lisää se, että ei ole tarvinut kipeyttää ranteitaan, kun lankaa on kerinyt vyyhdiltä. Viimeisin huivilankaostokseni, Grignascon Merinosilk (100g/1400m, kuvassa ylimpänä) kakkuuntui varmaan n. nelinkertaisessa ajassa verrattuna Hyvillan tekemään vanhaan Nalleen (100g/260m, sininen kakku) tai Vuorelman Vetoon (100g/260m, fuksia kakku). Tosin mieheni uskalsi jo siinä kohtaa pyörittää vähän nopeammin, kun päätettiin opetella paksummilla langoilla ensin.

Värien yhteensopivuus ei ole tarkoituksellista, mutta pitihän nuo nyt kuvata :) Tai kaipa se tarkoituksellista silleensä on, että kaikki noi värit miellyttää omaa silmää ja jostain syystä sitten sopivat keskenäänkin.

Masiina on lainassa perjantaihin asti, ja ajattelin hyödyntää sitä niin paljon kun vaan kerkeää. Helppoudesta ja nopeudesta huolimatta käy tuo homma vieläkin vähän käsiin, vaikkakin eri tavalla kuin käsin keriessä. Noita Nallevyyhtejä on vielä kaheksan sinistä ja yksi musta, ja sitten on muutama sukkalankavyyhti.

Viimeisillä neulontavoimillaan hän bloggaa!

Tjärve!

Siitähän onkin sitten jo hetkinen, kun olen tänne viimeksi mitään päivittänyt. Nyt ei ole luvassa muuta kuin pikainen tilannekatsaus, koska on menossa niin maan kaikenlaista yhtaikaa. Tää on tämmöinen erikoispostaus yksittäisestä aiheesta, muitakin aiheita on.

Olen ostanut lankaa ihan törkeän paljon. Päätin tykästyä Tico-ticoon, siitä on yhret sukat jo valmiina (ravelryssa, pitäisi näkyä kaikille!), ihan itselleni värkkäsin Amy Tyszkiewiczin Unraveling ribit. Halusin mallin, joka pärjää langan raidoille, ja mielestäni yhdistelmä pelittää. 64 silmukkaa, 70g lankaa, 2,5mm puikot. En tiedä, miten het käyttäytyvät pesussa, mutta toivottavasti hyvin. Lanka oli ihan kiva neuloa, vaikka pientä pörröisyyttä ja halkeilemista olikin havaittavissa. 

Tuntuu mukavalta jalassa, sama fiilis kuin ONlinen Supersocke -langassa. Yllätys sinänsä, koska Supersocke Wellness Colorin värikartassa on muiden muassa Tico-ticon kaikki värit. Koska lanka ilmeisestikin on saksalaista alkuperää, niin mun oli helppo ihastua tähän, vaikka alkuun pelkäsin nykyistä Seiskaveikkalaatua, johon en ole ollut tyytyväinen. 

Ostin sitten kuitenkin ton violetin kudottuani karkkivärin, sinivihreän ja sini-ruskea-valkoisen, ja jos en teekään kahdesta viimeksimainitusta heti itselleni sukkia, niin joudun ostamaan niitä vielä toiset kerät. Kolmannet, jos en niistä toisistakaan saa vielä itelleni aikaseks. Karkkiväristä on jo yhet sukat puikoilla, ja sitä kutoessa rupesi tekemään mieli mehujäätä. Miten voi langan värit saada veden kielelle, ne ei ole edes mun lempivärejäni enkä itte käyttäs tonvärisiä sukkia!

Jännä, miten ennakko-odotukset (=ei tartte ainakaan tota ostaa) kääntyy päälaelleen, kun vähän näkee mitä muut on langoista tehny, miten värit käyttäytyy ja noin. Yhtäkkiä huomasin tykkääväni noista väreistä. Sitä likavedessä uitetun näköstä sekavan ruskeeta en kyllä osta. 

Mutta kyllä saa Novita plussaa ny siitä, että vihdoin viimein uskalsivat ottaa ohkasen sukkalangan valikoimiinsa. Mulla vaan alkas oleen tarvetta enemmänkin yksvärisille, kun näitä pätkärääkättyjä ja sekavärisiä on. Paitti ettei sukkalankaa voi olla koskaan liikaa!

Saankohan mä postattua viimeaikasia valmistuneita neuleita ikinä. Niiiin rankkaa linkittää kuva ja ohje.. Noh, koittakaa kestää!