Muuelämävalitusta: New Moon tuli postista keskiviikkona ja mä sain sen luettua juuri äsken. Työ ja koulu syö aikaa lukemiselta, mutta on silti mukava huomata, että hyvin kirjotettu (ja aika hyvä) 550-sivunen kirja lukeutuu edelleen kuin itsekseen paljonkaan valehtelematta n. kaheksassa tunnissa. Millä mä saan tän imurivauhdin siirrettyä koulukirjoihinkin? Niin, että jotain jäis niistä päähänkin vielä?
Novitan kesänumero tuli. Musta tuntuu, että oon nähny noi samat ohjeet muutaman kerran aiemminkin. Eri ohjeita oli taas kerran paljon vähemmän kun mitä ensi silmäyksellä näyttää, koska sama toppi/poncho on vaan väännetty eri langasta ja jokasta lankaa varten on laskettu oma ohjeensa. Tuossa lehdessä oli monta, joista aattelin, että ok (nro:t 4, 21, 39, 63, 65, 66 ja 71), ja 39&4 jopa semmoisia, jotka ehkä mahdollisesti voisin joskus tehdä. Muut ookoot olikin sitten semmosia, että ne vaikutti tuttuutensa takia kivoilta.
Mä ymmärrän kyllä, että Novitan pääasiallinen tehtävä on mainostaa uusia yhden kauden tuotannossa olevia lankoja, tehdä erivärisiä eri kohdasta kavennettuja malleja peruslangoille ja muistuttaa ihmisiä siitä, mitä neuleita mihinkin vuodenaikaan pitää tehdä, ja senkin, että mä en kuulu kohderyhmään. En tie onko vika sitten siinä, että roikun päivät pitkät Ravelryssa ja yksi suurimpia huveja on mennä mallihakemistoon ja pistää jonoon kivoimmat uusimmista malleista, vai siitä, että IK:n myötä on avautunu ihan uusi neulelehtimaailma, vai siitä, että mä luen useaa kymmentä neuleblogia, joissa on kaikissa joku juju - omaperäisyys. Pikkusen päälle kuudella eurolla mä sain kivanvärisen lehden, jossa esitellään pääasiallisesti muovilankoja, joita en aio ostaa materiaalin tai värikartan takia, ja jonka neuleohjeista häviävän pieni osa inspiroi tekemään. Jos seuraava numero ei ole tajunnanräjäyttävä poikkeus, mä en jatka Novitan tilausta enää. Mä saan noita perusmalleja ihan ilmaiseksi netistä, ja aivan samalla vaivalla ja hinnalla vaativampiakin malleja, ja mä voin sijoittaa 25 euroani kaikkein houkuttelevimpiin maksullisiin ohjeisiin mielummin kun tasapaksuun itseään toistavaan lankakatalogiin. Ja kun mietitään, että mä innostuin Knittystä ja fiilis laski Novitasta, niin ohan tässä ny aika selvää mihin ollaan menossa.
Ku mun piti tietysti tilata Eclipse, mä sorruin ennakkotilaamaan
Wendy D. Johnsonin Socks from the Toe Up -sukkakirjan.
Cookien sukkakirja ehtii todennäköisesti viikkoa paria aiemmin perille, ja sitten mulla on (edelleen) kädet täynnä toinen toistaan ihanampia sukkia, jotka huutaa päästä puikoille.
